Siivosimme talosta kammarin ja tuvan, jotta kesälomalla olisi miellyttävämpää tulla viettämään lomaa ja tekemään hommia, joista ei edelleenkään loppua näy.
Luonnon kanssa jouduimme aikamoisiin erimielisyyksiin, kun jokin pörröinen, surisevä ja pistävä hyönteisyhdyskunta oli asettunut asumaan talomme oven pieleen. Yksi heistä ärsyyntyi eräänä iltana ja pisti niskaan! Kamalaa.
Hiiriä ei näkynyt, mutta olivat nekin vierailleet edellisen kerran jälkeen. Johtopäätöksiä senkin suhteen on tehty.
Kolme päivää ilman TV:tä ei tuottanut mitään tuskaa ja työlään päivän jälkeen ei nukahtamisongelmia ollut. Ainoa tuska, jonka koimme oli paluu takaisin ihmisten ilmoille. Kyllä siellä olisi pidempääkin voinut olla.