sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Viimeinen kerta

Viime viikonloppuna kävin yhdessä meidän pojun kanssa tilalla. Se saattoi olla viimeinen tämän kesän vierailu. Yöt alkavat olla jo kylmiä tai ainakin säät ovat niin vaihtelevia, ettei tee mieli mennä. Tällä kertaa sää oli meille suotuisa sekä päivällä että yöllä. Lauantaiyönä ihailin kirkasta tähtitaivasta hämmästellen kuin en koskaan olisi sellaista nähnyt. Täällä kaupungissa katu- ja muut valot himmentävät taivaan loistoa niin paljon öisin.

Kävimme korjaamassa puutarhan satoa. Puissa oli omenia enemmän kuin tarpeeksi. Myös luumupuista saimme mukavan sadon korjattua mukaan.
Ja se sauna! Saunan rakennus ja odotus kesti niin kauan, että yhä jaksan ihaillen katsella piipusta nousevaa savuakin. Se näky on kaunis.

Ja saunamme on niin upea. Alla on kuva, missä näkyy myös viimeistellyt lauteet kaiteineen. Lauteilla on tilaa olla ja nauttia löylyistä. Kyllä vain puusaunan kosteat löylyt voittavat kaikki sähkösaunat. Niin se on. Tuon kokemuksen vuoksi voisi tilalle vielä mennä vaikka vain päiväksi, jotain niin upeaa se on.

Sen vuoksi myös komeat halkopinot ovat alkaneet näyttää silmissäni himoittavilta... Sunnuntaina tein tarkastelukävelyn ja katselin puita, joita voisimme kaataa alkukesästä, jotta voimme löylytellä usein tulevinakin kesinä.





sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Melkoinen halkopino ja pieni vieras

Täytyy tunnustaa, että lomalla olimme Väinölässä jo niin pitkään, että oli mukavaa palata kotiin. Nyt muutaman viikon tauon jälkeen paluu takaisin tuntui taas hienolta. Myös edistysaskeleet ilahduttivat mieltä aikamoisesti. Onhan se kätevää, että vesi kaivosta tulee pumpun kautta suoraan pesuhuoneen saaviin. Riittää kunhan laittaa sähköjohdon kiinni ja kääntää hanasta. Olennaista tietty on se, että nyt vettä on ja pumppu toimii.

Saunamme on yhä upeampi. Lauteisiin kuuluva kaide oli viimeistelty ja ikkunan alle oli ilmestynyt penkki. Lauantaina lämmitimme saunan kaikessa rauhassa ja löylyt olivatkin mojovat. Varpaita ja kynsiä kipristeli oikein kunnolla!

Säätkin olivat ennusteiden mukaiset. Lauantaina oli hyvä keli ja päivän aikana syntyi komea pino halkoja liiteriin ensi kesää varten. Kirveen heiluttelu oli Petristä itse asiassa mukavaa.

Lauantaiaamuna saimme vieraan, joka ei osannut lähteä pois. Jostain naapuritalosta kotoisin oleva pieni kissanpentu yritti asettua taloksi. Mirri oli niin kesy ja kiltti, että antoi lasten leikkiä kanssaan ärsyyntymättä. Sinne pihalle kisu jäi katselemaan, kun lähdimme. Eiköhän se sieltä jo nyt ole kotiin palannut.

Omenasato ei ollut vielä kypsynyt ja niinpä hedelmät jäivät tällä kertaa puuhun odottelemaan seuraavaa käyntiämme. Melkoinen omenasato meille onkin tulossa.