Viimeinen kerta

Viime viikonloppuna kävin yhdessä meidän pojun kanssa tilalla. Se saattoi olla viimeinen tämän kesän vierailu. Yöt alkavat olla jo kylmiä tai ainakin säät ovat niin vaihtelevia, ettei tee mieli mennä. Tällä kertaa sää oli meille suotuisa sekä päivällä että yöllä. Lauantaiyönä ihailin kirkasta tähtitaivasta hämmästellen kuin en koskaan olisi sellaista nähnyt. Täällä kaupungissa katu- ja muut valot himmentävät taivaan loistoa niin paljon öisin.

Kävimme korjaamassa puutarhan satoa. Puissa oli omenia enemmän kuin tarpeeksi. Myös luumupuista saimme mukavan sadon korjattua mukaan.

Ja se sauna! Saunan rakennus ja odotus kesti niin kauan, että yhä jaksan ihaillen katsella piipusta nousevaa savuakin. Se näky on kaunis.

Ja saunamme on niin upea. Alla on kuva, missä näkyy myös viimeistellyt lauteet kaiteineen. Lauteilla on tilaa olla ja nauttia löylyistä. Kyllä vain puusaunan kosteat löylyt voittavat kaikki sähkösaunat. Niin se on. Tuon kokemuksen vuoksi voisi tilalle vielä mennä vaikka vain päiväksi, jotain niin upeaa se on.

Sen vuoksi myös komeat halkopinot ovat alkaneet näyttää silmissäni himoittavilta... Sunnuntaina tein tarkastelukävelyn ja katselin puita, joita voisimme kaataa alkukesästä, jotta voimme löylytellä usein tulevinakin kesinä.